Siirry suoraan sisältöön

Puhujat

Puhujina alansa ammattilaiset niin korkeakouluista kuin yhteistyökumppaneiltakin.

Keynote-puhujat

Futuristi Elina Hiltunen

Kauppatieteiden tohtori, kemian diplomi-insinööri, tohtoriopiskelija Maanpuolustuskorkeakoulussa. 

Listattu Forbesissa yhdeksi maailman 50 johtavasta naisfuturistista.

Tieto- ja scifikirjailija.

Benjamin Särkkä

Benjamin Särkkä on TiVi-lehden vuoden 2020 vaikuttaja, Disobey-tapahtuman perustaja ja ikuisesti asioista kiinnostunut hakkeri. Hän on luennoinut yliopistoissa, esiintynyt useissa tapahtumissa, ja tuonut tietoturvan tutuksi suurelle kansalle Ylen Team Whack -tuotannossa. 

Benjamin on intohimoisesti utelias ja haluaa auttaa muita onnistumaan.

Kumppanien puheenvuorot

Anders Randler
ATEAn puheenvuoro

Giving the lecturers the solutions they want to use keeps them satisfied, and managing the solutions properly makes the IT department’s work more streamlined. Ultimately, everybody is happy, time is saved, and your organization becomes the best place to work and study at.
 
Speaker: Anders Randler, University lecturer in Maths and IT, Uppsala University

Juha Lindstedt
Eduixin puheenvuoro

Puheenvuorossaan Juha Lindstedt kertoo soveltavasta tutkimuksesta, jota hän on tehnyt yhdessä kollegoittensa kanssa opinnäytetyöprosessin digitalisaatiosta.

Puhuja: Juha Lindstedt, yliopettaja, Ph.D., KT, Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Funidatan puheenvuoro

Funidata on pitkään panostanut saavutettavien palveluiden kehittämiseen ja olemme kehittäneet toimintakulttuuria, jossa saavutettavuus on sisäänrakennettuna kehitysprosessiin. Käymme läpi matkan saavutettavuuden suunnittelun, kehityksen ja testauksen osalta tähän päivään asti käyden läpi toimenpiteitä ja toimintatapoja, joita olemme ottaneet käyttöön.

Robert Luciani & Timo Levistö
HP:n puheenvuoro

In this session we will run powerful language models hosted on local machines to present both state-of-the-art and the upcoming abilities of AI systems. We will discuss what role academia has in shaping the future of AI development, and how these types of systems will change the way we research and teach students.

Speakers: Robert Luciani, Executive Advisor, The AI Framework & Timo Livistö, Advanced Computing Solutions Specialist, HP.

Ohjelmapuhujat

Katariina Alha
Oulun yliopisto

Esityksessäni kerron miten Oulun yliopiston sähköisessä arkistoinnissa on hyödynnetty robotteja. Käyn läpi kolme eri tapausta missä olemme hyödyntäneet robottia ja kerron miksi päädyimme robottiin integraation asemasta. Kerron myös robotin laatimisprosessista, jossa tiedonhallinnan tiimi oli aktiivisesti mukana.

Mika Arvola
Turun ammattikorkeakoulu

Esityksessä käydään läpi esimerkkikorkeakoulun AV-ratkaisujen tuen ja tukiprosessien kehittämistä tukemaan käyttäjän selviytymistä ns. AV-laitteiden parissa. Alun hallitun kaaoksen sekä tarpeiden tunnistamisen kautta on muovautunut toimintasuunnitelma jolla pyritään parantamaan sekä asiakastyytyväisyyttä että tukemaan myös tukitoiminnan selviämistä ja madaltamaan AV- ja IT-maailman välistä eroa tai ”eroa”.

Lili Aunimo
Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Opintojen edistymisessä ajantasaisen tilannekuvan muodostaminen, vaikuttavien tekijöiden tunnistaminen ja tiedon tarjoaminen niin opiskelijoille kuin ohjaajille sekä koulutuksen järjestäjille ovat tärkeitä päämääriä. Miten siinä voisi hyödyntää entistä paremmin digitalisaation myötä kertyvää dataa ja tekoälyn mahdollisuuksia – unohtamatta mm. tietosuojaa? Haaga-Heliassa IT-palveluiden, AI-tutkijoiden ja tietosuoja-asiantuntijoiden yhteistyönä löydettiin ratkaisuja Pepin ja Moodlen datan yhdistämiseen, aineiston pseudonymisointiin ja irrottamiseen sekä koneoppimista hyödyntävään analysointiin, jossa haettiin valmistumisen aikatauluun vaikuttavia tekijöitä. Analyysin tuloksetkin olivat mielenkiintoisia.

Marko Borodavkin
Metropolia ammattikorkeakoulu

AMK-kentässä kokeillaan uusia toimintatapoja kv-pääsykokeissa syksyllä 2023. Nämä liittyvät pyrkijöiden etätunnistamisen ja etävalvonnan kysymyksiin. Tämä on valmistautumista kevään 2024 pääsykokokeisiin, jossa valintakohteita on huomattavasti syksyä enemmän ja volyymit kasvavat merkittävästä.

Erkki Brotkin
Tampereen ammattikorkeakoulu

AV-SIG-asiantuntijaverkoston yhtenä tehtävänä on edistää yhdessä Suomen korkeakoulujen kampusten tilojen esitysteknologiaa. AV-SIGin tavoitteena ja verkoston kuluvan vuoden teemana on saavutettavuuden kehittäminen kampuksilla.
 
Tilojen saavutettavuutta voidaan edistää eri keinoin myös esitysteknologisilla ratkaisuilla esimerkiksi asentamalla huonokuuloisten ihmisten avustavia teknisiä ratkaisuja tiloihin. Tiloihin asennettujen esitysteknisten laitteiden käyttöä ja tukipalveluiden saavutettavuutta tilojen ja laitteiden käyttöön voidaan helpottaa monenlaisilla tavoilla.
 
Esittelemme eri korkeakoulujen ratkaisuja ja toimenpiteitä, joilla on saatu tai kehitetään kampusten tiloja saavutettavimmaksi.
 

Automatisoimalla luentojen tallennuksen ja suoratoistamisen prosesseja parannetaan opetuksen saavutettavuutta. Erkki Brotkin ja Pasi Häkkinen esittelevät miten Tampereen yliopiston luentosalien AV-laiteratkaisut toimivat ja tukevat luentojen automaattisessa tallennuksessa ja tallenteiden jakamisessa Moodle oppimisympäristöön.

Tino Graubner
Laurea ammattikorkeakoulu

Laureassa ollaan siirrytty konesalipalveluissa pääsääntöisesti Microsoftin Azureen. Esityksessä kerrotaan hieman taustoja siirtymästä, ja perehdytään erityisesti sen tuomiin tietoturva- ja tietosuojakysymyksiin, sekä meidän näkemyksiin ja ratkaisuihin niihin. Osa-alueina alustavasti mm. pilven tietoturvajärjestelmät ja kovennukset, pilvi-peppi, pilvi-vs-onprem ja tietosuoja- sekä lainsäädännölliset kysymykset.

Vesa Gynther
Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Tietoturvakoulutuksen kehittäminen on puhuttanut enenevässä määrin FUCIOn teettämän kyselyn jälkeen. Asia on nostettu esille AMK-päivien innovaatiotyöpajoissa ja AMK-SEC ja YO-Sec ovat käyneet asiasta keskustelua. Esille on noussut mm.:
– koulutuksen yhtenäistäminen ja modularisointi esim. ristiinopiskelua silmälläpitäen
– säännöllisin väliajoin tapahtuvat toistot
– koulutukseen perustuvan testin läpäisy edellytyksenä käyttöoikeuksille
 
Käydään läpi nykytilanne ja mahdolliset tulevat toimenpiteet asian edistämiseksi.

Minttu Hapuli
Tampereen yliopisto

EU:n tietosuojalain ja tarkentuvien tietoturvavaatimusten myötä lisenssihallinnan työ on muuttunut. Esityksessä esitellään tietohallinnon lisenssihallinnan prosesseja; millaisten tarkistus- ja selvitysvaiheiden läpi kuljetamme maksuttomien ohjelmistojen asennuspyynnöt ja maksullisten ohjelmistojen hankintapyynnöt. Esityksessa kuvataan selvitystyön päävaiheet sekä yhteistyötahomme ja uudet yhteistyöfoorumimme, joissa näiden pyyntöjen kaikkinaista vaatimustenmukaisuutta käsitellään.

Lisäksi kuvataan myös tietosuojaa koskevat esiselvitysmallit, ohjelmistojen tietosuojakatselmointityötä ja miten selvitysten tulokset tallennetaan lisenssirekisteriin.

Paremman hallinnan saavuttamiseksi meillä on uusia ohjeistuksia mm. kielletyistä ohjelmistoista, luottokorttien käytöstä ohjelmisto-ostoissa ja ylipäätään uusien ohjelmistojen hankinnasta.

Ilpo Hautala
Centria-ammattikorkeakoulu

Eduuni ratkaisi Centria-ammattikorkeakoulussa monta ongelmaa, mutta ei kaikkea. Järjestelmäkaaoksesta hallittuun tietojen jakamiseen. Yhteistyöalustan valinnalla on vaikutuksia kokonaishallintaan ja käyttöön. Miten saada yhteinen, erilaisia kirjautumistapoja tukeva yhteistyöalusta toimivaksi hanketyössä? Miten hyödynnämme Eduunia toiminnassamme?

Jukka Jokiniemi

Fyysisestä saavutettavuudesta väitellyt ja digitaalisen saavutettavuuden kokemusasiantuntija Jukka Jokiniemi käsittelee mm. tiedollista saavutettavuutta, fyysista saavutettavuutta, visuaalista saavutettavuutta sekä sille vaihtoehtoisia aisteja. Saavutettavauudessa keskeiseksi nousee monikanavaisuus, sen merkityksellisyys.

Mikko Järvinen
Turun yliopisto

Jotta tietokoneesta olisi jotain muutakin riemua kuin laitteiston ihailu, pitää ohjelmat ja data saada koneen muistiin. Reikänauhoista ja -korteista on kuljettu pitkä matka magneettisten tallennusvälineiden kautta puolijohteisiin ja lopulta siihen, että kone ja ohjelmistot ovatkin jossain hieman mystisessä pilvessä. Tässä esityksessä yli 20 vuotta ohjelmistopakettien parissa viihtynyt atk-nörtti kertoo, miten pilven palvelut ovat jo muuttaneet ja tulevat jatkossa muuttamaan perinteistä Windows-työasemien ohjelmistopaketointia ja -jakelua. Ja mitkä asiat eivät muutu. Ikinä.

Liisa Kallio
Jyväskylän yliopisto

Jyväskylän yliopiston digipalveluissa on pitkä perinne omasta IT-kehityksestä ja vuodesta 2018 alkaen työskentelyä on ohjannut SAFe-viitekehystä (Scaled Agile Framework) mukaileva ketterän kehityksen DUO-malli, jossa tiimien tehtävät suunnitellaan 3 kk:n sykleissä. SAFe on parantanut laatua, lisännyt tuottavuutta, tuonut läpinäkyvyyttä tekemiseen ja parantanut työntekijöiden sitoutumista.
 
Avoimen yliopiston opetuksella on yliopistossamme keskeinen rooli ja yhteistyö tiedekuntien kanssa on tiivistä. Yhteiskunnan ja työelämän muutokset ja paine jatkuvaan osaamisen kehittämiseen on luonut tarpeen tarjota lyhyitä, joustavia ja helposti saatavilla olevia ja tietylle kohderyhmälle suunnattuja opintoja. Kun jatkuvan oppimisen toimintamallin kehittäminen aloitettiin vuonna 2020, päätettiin myös opintojaksojen sisällöntuotannossa hyödyntää SAFeen pohjautuvaa DUO-mallia. Kerromme tässä esityksessä tuotantomallista ja miten akateeminen henkilökunta on ottanut mallin vastaan opintotarjonnan suunnittelussa.

Miikka Kallberg
CSC – Tieteen tietotekniikan keskus Oy

Riskejä on helpompi hallita ja sääntelyn vaatimuksiin vastata jos datan saatavuuden paradigma käännetään päälaelleen: sen sijaan että tiedostoja lähetellään ja tallennellaan TKI-toimijoiden ja rekisterinpitäjien välillä sinne tänne, TKI-toimijat tulevat datan luokse, suojattuun ympäristöön, jossa sitä voi käsitellä yhteistyökumppaneiden kesken, ja josta data ei liiku, mutta tulokset saa ulos.
 
Laki sosiaali- ja terveystietojen toissijaisesta käytöstä vuodelta 2019, eli niin kutsuttu toisiolaki, on edistänyt tietoturvallisten käyttöympäristöjen syntymistä Suomeen. Toistaiseksi ne vastaavat lähinnä sosiaali- ja terveystieteellisen rekisteritutkimuksen tarpeisiin, mutta taustalla olevia teknologioita ja prosesseja voi soveltaa hyvin monenlaiseen toimintaan ja monenlaisille sisällöille.
 
Tässä puheenvuorossa CSC:n asiantuntijat kertovat yleistajuisesti kokemuksistaan tietoturvallisten käyttöympäristöjen kehittämisessä ja ylläpitämisessa, sekä esittelevät ympäristöjen ominaispiirteitä ja avainteknologioita.

Hilkka Kankaanpää
Tampereen yliopisto

Tampereen korkeakouluyhteisön (TUNI) järjestelmäsalkussa on laajat tiedot yliopiston ja TAMKin järjestelmistä. Sitä on kehitetty tavoitteena näitä tietoja hyödyntämällä tuottaa raportti, seloste käsittelytoimista RoPA (record of prosessing activities). Tässä raportissa käytetään hyväksi myös rekisterisalkkua, jossa on tiedot henkilörekistereistä ja ns. päärekistereistä, joihin yksittäiset henkilörekisterit on kytketty.
 
Järjestelmäsalkkuun on tehty kyllä/ei -kysymyspatteristoja, joilla on pyritty helpottamaan täyttämistä esim. kuvaus teknisistä ja organisatorisista turvatoimista on muutettu kyllä/ei -kysymyksiksi. Tietosuojalle on tehty oma välilehti, jossa on esim. osio koskien DPIAa ja riskitasoarvioita.

Jenni Kokko
Jyväskylän yliopisto

Monet eri järjestelmät tai integraatiot löytävät datasta virheitä, ongelmia, ristiriitoja tai huomioita, joista on hyvä tiedottaa käyttäjää tai lähdejärjestelmän ylläpitäjää. Nyt kuhunkin järjestelmään rakennetaan oma tapa ilmoittaa näistä huomioista (esim. sähköpostilla tai listauksina verkkolevylle). Käyttäjän pitää muistaa käydä katsomassa monesta paikasta hänen työlistalleen tulevia asioita.
 
Jyväskylän yliopistossa rakennettiin Ongelmatapausten selaamisen keskitetty palvelu Tunkio.

Matti Kuha
Aalto-yliopisto

Aallon tehdyt toteutukset Salesforce-alustalla ja oppeja matkan varrelta. Esityksessä käydään läpi myös toteutuksen taustoitusta – miksi Salesforce Aallolle – ja osuus kokonaisarkkitehtuurissa.

Merja Laamanen
Jyväskylän yliopisto

Monet suomalaiset korkeakoulut ovat mukana eurooppalaisissa korkeakouluverkostoissa kehittämässä verkkovälitteistä ristiinopiskelua. Tässä esityksessä jaamme digipalveluiden näkökulmasta kokemuksemme verkostojen yhteisen opintotarjonnan sudenkuopista sekä huomioitavista tekijöistä.
 
Vuonna 2019 toimintansa aloittaneessa FORTHEM-allianssissa on toteutettu teknisesti toimiva ratkaisu opetuksen aikaiseen toimintaan rakentamalla yhteinen opintotarjotin. Seitsemän eurooppalaisen yliopiston Moodlet ovat yhteydessä toisiinsa ja opiskelijat voivat valita opintotarjonnasta mieluisia kursseja. Yhteinen opintotarjotin on opiskelijoiden ja opettajien näkökulmasta käytännöllinen ja toimiva.
 
Opintohallinnon prosessien osalta ei kuitenkaan olla päästy toimiviin ratkaisuihin. ”Näkymätön” taustatyö kuormittaa erityisesti opintohallinnon ja digipalveluiden asiantuntijoita. Haasteita ja manuaalista työtä liittyy prosessin eri vaiheisiin: opintoihin hakeutuminen ja valinta, oppimisympäristöön pääsy, arviointi sekä suorituksen hyväksilukeminen. Konkreettisia ratkaistavia ongelmia ovat mm.:

– Yhteisen digistrategian ja -resurssien puute
– Korkeakoulujen toimintaympäristöt erilaisia (mm. rahoitusmallit, infrastruktuurit, prosessit, päätöksenteko, organisaatiokulttuurit)
– Yhteisistä toimintatavoista sopiminen hidasta
– Hankkeissa kehitetään omia teknisiä ratkaisuja, joiden ylläpito ja kehittäminen jää tuuliajolle hankekauden jälkeen
– Henkilöiden vahvan tunnistamisen haasteet

Korkeakoulujen verkkosivut ovat monelle ensimmäinen askel korkeakouluun tutustumisessa. Ne ovat myös eräänlainen paraatiovi korkeakoulujen muihin digitaalisiin ympäristöihin ja palveluihin. Pääsivun saavutettavuuden on todettu ennakoivan myös muiden sivujen saavutettavuutta. Arvioimme korkeakoulujen pääsivujen saavutettavuutta sekä saavutettavuusselosteiden saavutettavuutta ja sisältöjä​.

Esityksessä kerrotaan, miltä korkeakoulujen verkkopalvelujen saavutettavuus näyttää yli kaksi vuotta digipalvelulain päättymisen jälkeen ja mitä pääsivuilla tyypillisimmin esiintyvät virheet ovat. Kerromme myös, toiko lain velvoittavuus mitään muutosta verkkosivujen saavutettavuuteen, miltä kehitys näyttää eri korkeakoulujen osalta ja mitä saavutettavuusselosteista paljastui.

Mikko Lammi
Tampereen yliopisto

Tietojohtaminen tarvitsee ajan tasalla olevaa raportointia myös opetuksen aikaisten digityökalujen vaikutusten arvioimiseksi. Tampereen korkeakouluyhteisössä toteutettiin 2022-2023 projekti, jossa yhdenmukaistettiin ja automatisoitiin opetuksen digityökalujen käytön raportointia: eritysesti Moodle, EXAM, Panopto, Zoom ja Microsoft 365 opetuskäyttö.
 
Esityksessä esitellään ensin lopputulos eli koko Tampereen korkeakouluyhteisön henkilökunnalle julkaistu Microsoft Power BI -sovellus. Sovellus sisältää tärkeimpien opetuksen digityökalujen käyttötilastot, jotka päivittyvät osin automaattisesti. Lisäksi esityksessä kuvataan miten käyttötilastot on toteutettu teknisesti, mitä toteutuksesta on tähän mennessä opittu, ja mitkä ovat suurimmat edelleen ratkaisemattomat ongelmat ja kehityskohteet.

Paulus Lakkala
Oulun yliopisto

Korkeakoulujen asiakas- ja kumppaniverkosto on laaja. Yhteistyötä tehdään mm. alumnien, lahjoittajien, yritysten ja projektipartnerien kanssa. CRM-järjestelmä kerää tämän kaiken tiedon yhteen paikkaan toimien korkeakoulun asiakasrekisterinä. CRM:ää voidaan käyttää mm. myymiseen, markkinointiin sekä yhteistyön seurantaan ja raportointiin. Tule kuulemaan, miten Oulun yliopistossa hyödynnetään CRM:n monipuolisia mahdollisuuksia!

Mika Luimula
Turun ammattikorkeakoulu

Turun ammattikorkeakoulu on kehittänyt oman metaverse-teknologian, joka mahdollistaa kollaboratiivisen oppimisen, suunnittelun ja operoinnin immersiivisessä monenkäyttäjän vuorovaikutteisessa kolmiuloitteisessa ympäristössä. Tekoälyn kehitys vuoden 2023 aikana on ollut poikkeuksellisen nopeata. Erityisesti generatiivinen tekoäly on saanut paljon huomiota herättäen niin ihastusta kuin pelkojakin tekoälyn ylivallasta.

Esittelemme tässä esityksessä rakentamiamme metaverse-ympäristöjä, joissa on hyödynnetty generatiivisen tekoälyn mahdollisuuksia. Esimerkiksi oppimista tukevat tekoälyratkaisut mahdollistavat yhteistoiminnalisen oppimisen 24/7-periaatteella hyödyntäen generatiivisen tekoälyn ja kieliteknologioiden tarjoamia mahdollisuuksia.

Lauri Lönnström
Helsingin yliopisto

Opetussuunnitelmakauden 2023–26 suunnittelun tueksi perustettiin wikityötila opetussuunnitelmien (ops) luonnostelun, kommentoinnin ja versioinnin tueksi, koska Sisu ei tue näitä ominaisuuksia. Ops-työtä tukevien asiantuntijoiden käsityön vähentämiseksi selviteltiin mahdollisuuksia saada ohjelmistorobotiikasta apua wikin ja Sisun välisen kopiointiurakan helpottamiseksi. Suhteellisen tiukan aikataulun takia päädyttiin rajaamaan tiedonsiirto yhdensuuntaiseksi wikistä Sisuun ja ulkopuolelle jäivät koulutusohjelmien (Sisussa tutkinto-ohjelmien) ja opintokokonaisuuksien kuvaukset niiden huomattavasti pienemmän lukumäärän takia, ja keskityttiin opintojaksojen tiedonsiirron kehittämiseen. Robotiikkaratkaisun toimittaja oli Efima Oyj, jonka kanssa Helsingin yliopisto on toteuttanut useita robotiikkaratkaisuja eri toimialoilla.
 
Esityksessä käydään läpi kartoitus- ja toteutusvaiheita sekä lopputulosta ja sillä aikaansaatua työaikasäästöä. Lopuksi käydään läpi tärkeimmät opit ja otetaan katse tulevaan ops-kauteen 2026-29, jolloin tavoitteena on jatkaa robotiikan hyödyntämistä ops-työn tukena.

Jori Löytynoja
Oulun yliopisto

Opetustilojen käytön tehostaminen on monessa korkeakoulussa päivän sana. Miten saadaan reaaliaikaista tietoa opetustilojen käytöstä, jotta opetustiloja voidaan käyttää tehokkaammin. Jori Löytynoja esittelee miten Oulun yliopiston tiloihin asennettavat kameraratkaisut ja hahmotunnistus tuottavat automaattisesti dataa tilojen käytöstä, jotta opetustilojen varauksia voidaan järjestellä paremmin opetuksen tarpeisiin.

Patrik Maltusch
Aalto-yliopisto

Digitaalisuus on nostanut kokonaisarkkitehtuurin (KA) toiminnan kehittämisen asialistalle. Digitalisaation vaatimukset ovat lisänneet organisaatioiden tarvetta saada yhteinen viitekehys ja sanasto rakenteensa ja keskeisten organisaatiokomponenttien välisten suhteiden ymmärtämiseksi. Tässä esityksessä raportoidaan Euroopan eri korkeakoulujen monitieteisen tiimin tekemästä työstä suunnitellakseen ohjelmaa, jonka avulla muut korkeakoulut voivat lisätä tietoisuutta KA-mallinnuksen merkityksestä organisaatioissaan muutosten vaikutusten näyttämiseksi. Esityksessä kuvataan ohjelman tavoitteita, taustalla käytettyä metodologiaa ja kahdesta vuonna 2022 Norjan tiede- ja teknologiayliopistossa (NTNU) toteutetuista työpajoista saatuja näkemyksiä ohjelman metodologian validoimiseksi sekä katalonian yliopistoille pidetystä työpajasta, johon osallistui 11 yliopistoa.

Anna-Liisa Mattila
Oulun yliopisto

Korkeakouluissa on jo pidemmän aikaa pitänyt tarjota digipalvelut saavutettavina. Se koskee myös ostettuja palveluita. Useammin kuin kerran on käynyt niin, että saavutettavana hankitussa palvelussa on sitten havaittu vakavia saavutettavuuspuutteita. Kokemuksesta voi myös oppia. Tule kuulemaan, mitä olemme oppineet saavutettavuuden huomioimisesta hankinnoista Oulun yliopiston ICT-palveluissa!

Manne Miettinen
CSC – Tieteen tietotekniikan keskus Oy

Tilannekatsauksessa arvioidaan koulutustoimialan identiteetinhallinnan nykytilaa ja esitellään opetus- ja kulttuuriministeriön identiteetinhallinnan kehittämistyöryhmän toimenpidesiositukset.

Kirsti Niemeläinen
Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Kokonaisarkkitehtuurityön ja ketterän työskentelyn menetelmin kuvasimme Haaga-Helian TKI-toiminnan vision, palvelu- ja sidosryhmäkartan sekä keskeisimmät ydinprosessit ja järjestelmäkartan. Puuteanalyysinavulla tunnistimme kehittämiskohteet, joista tärkeimmiksi valitut muodostavat muutaman vuoden kehittämisohjelman. Esityksessä käydään läpi tehdyn TKI-kohdearkkitehtuurityön vaiheet ja keskeisiä havaintoja.

Sami Nikander
Helsingin yliopisto

Helsingin yliopiston tietotekniikkakeskuksessa (Tike) hybridityön tavoista ja uusien työtilojen käytöstä päätettiin työkulttuurin kehittämisprojektissa yhteisohjautuvasti Sosiokratia 3.0 -suostumuspäätöksentekomallia hyödyntäen.
 
Viime vuosina tietotekniikkakeskuksessa on eletty muutosten aikoja. Koronapandemia toi etätyön myös yliopistolaisten arkeen, ja pandemian jälkeen yliopistolla on eletty pääosin hybridityöympäristössä. Alkusyksystä 2022 tietotekniikkakeskuksen 200 asiantuntijasta 150 muutti lisäksi uuteen monitilatoimistoon. Tämä toi hyvin konkreettisen muutoksen työyhteisöön työtilojen käytännöissä, kun omat työhuoneet vaihtuivat fleksityöpisteisiin, vetäytymistiloihin ja vuorovaikutustiloihin. Osa ihmisistä on kokenut muutokset positiivisina, mutta ne ovat kohdanneet myös paljon vastustusta. 

Janne Oksanen
CSC – Tieteen tietotekniikan keskus Oy

Korkeakouluille suunnatun yhteisen keskitetyn MS-CSOC -hankkeen esittely.

Rikupekka Oksanen
Jyväskylän yliopisto

Esittelen videokyvykkyyttämme konkreettisen tapauksen kautta. Uudistettu Researchvideo tarjoaa tutkijoillemme helppokäyttöisen, tietoturvallisen, ja laajennettavissa olevan palvelun myös sensitiivisen tutkimuksen video- ja äänimateriaalin hallinnoimiseksi jopa kansainvälisten kumppanien kanssa. Hyödynnämme yli 20 vuoden Moniviestin-kokemusta videopalveluiden kehittämisestä ja ylläpidosta ja sovitamme sitä tulevaisuuteen.
 
Kuvaan myös visioitamme videokyvykkyyden laajentamisen kohdalla ja sitä teknologiapinoa sen pohjana.

Manu Pajuluoma
Lapin korkeakoulukonserni LUC

Ammattikorkeakoulujen IT-johtajien AAPA-verkostossa tehdään merkittävää yhteistyötä korkeakoulujen digitaalisen transformaation tukemiseksi. Tule kuulemaan AAPA-verkoston puheenjohtajan kertomana, mikä on juuri nyt yhteistyömme keskiössä.

Jonna Piiroinen
CSC – Tieteen tietotekniikan keskus Oy/Digivisio

Digivisiossa edetään kohti ensimmäisen palvelun käyttöönottoa. Yhteentoimivuus on alusta lähtien huomioitu hankkeessa kaiken kehittämisen taustalla ja sen merkitys vain kasvaa, kun edetään kohti konkretiaa. Esityksessä kuvaamme, miten hankkeessa on huomioitu sekä semanttinen että tekninen yhteentoimivuus osana palvelukehitystä ja käyttöönottoja sekä sitä, miten yhteentoimivuutta olisi hyvä edistää sekä laajempi kansallinen että kansainvälinen toimintaympäristö huomioiden.

Ari Rouvari
CSC – Tieteen tietotekniikan keskus Oy

Esityksessä kuvataan kansallisen tieteellisen datanhallinnan viitearkkitehtuurin tavoitteet sekä projektin tilanne. Arkkitehtuurin tavoite on tutkimuksen digitaalisen transformaation tukeminen. Tarkoitus on edistää palvelujen kehitystä ja laatua sekä ehdottaa linjauksia ja toimenpiteitä, jotka parantavat yhteentoimivuutta. Tutkimuksen datan hallinnan kuvaaminen edistää sekä kansallisten investointien vaikuttavuutta että eurooppalaista yhteistyötä tutkimusdatan hyödyntämisessä.
Arkkitehtuurin kuvauksia mm. palveluista ja prosesseista työstetään yhdessä tutkimusorganisaatioiden kanssa.
Arkkitehtuurityöhön on kutsuttu mukaan korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten asiantuntijoita sekä keskeisiä sidosryhmäverkostoja.

Sami Saarikoski
CSC – Tieteen tietotekniikan keskus Oy

Eduuni on aikojen alusta asti tarjonnut kaikille tasa-arvoisesti saavutettavaa ja organisaatiorajat ylittävää yhteistä neutraalia maaperää yhteistyöalustojen muodossa. Nyt, kun julkisen pilven yhteistyöratkaisut ovat saaneet jalansijaa monin paikoin, niin maailma ei näytäkkään enää yhtä tasa-arvoiselta. Käyttäjät on jaettu sisäisiin ja ulkoisiin käyttäjiin julkiseen pilveen liittyvistä kaupallisista syistä. Lisäksi maaperä ei tunnu enää kovin neutraalilta, kun se on ripoteltu lukuisiin eri pilvitenantteihin. Voisiko Eduuni Cloud korkeakoulujen yhteisenä M365 tenanttina tuoda tähän helpotusta?

Esa Suominen
Helsingin yliopisto

Tarkastellaan arvovirtaa eri toimijoiden näkökulmasta ja miten eri arvovirrat kohtaavat. Esitellään malli, miten arvo voidaan tunnistaa ja miten sitä voidaan mallintaa. Malli perustuu globaaliin HERM kyvykkyysmalliin ja sen arvovirtoihin.

Kyvykkyysmallia on korkeakoulusektorilla hyödynnetty monin eri tavoin muutosten visualisoinnin apuvälineenä. Esitellään case-esimerkein erilaisia visualisointitapoja ja välineitä visualisointiin (Microsoft PowerBI, Google Looker).

Juhamatti Tillonen
Itä-Suomen yliopisto

Kaksi kiveä kengässä operatiivisessa, nopeasti muuttuvassa IT-toiminnassa. Miten Itä-Suomen yliopiston Digipalvelut on lähtenyt kehittämään muutoshallintaa enemmän mahdollistajaksi kuin esteeksi ja kuinka konfiguraationhallinta tässä auttaa.

Elina Toivanen
Turun yliopisto

Suora näkymä strategiasta digiohjelmaan ja digiohjelmasta tehtävätasolle – utopiaako? Turun yliopistossa on vuoden 2022 aikana otettu käytöön SAFe-viitekehykseen pohjautuva digiohjelman toteutusmalli (DOT), joka yhdistää strategian, digiohjelman, kehityskokonaisuudet ja tehtävät yhdeksi, seurattavaksi kokonaisuudeksi.

Toimintamallin avulla jokaisesta yksittäisestä tehtävästäkin tiedetään, mihin strategian osa-alueen edistämiseen se liittyy. Toimintamallilla on saatu selkeytettyjä prioriteetteja ja parannettua digipalvelujen toiminnan läpinäkyvyyttä ja tavoite on, että toimintamallilla tuetaan myös henkilöstön työhyvinvointia.

Anne-Marie Tuikka
Turun ammattikorkeakoulu

Avoimen tieteen ja tutkimuksen merkitys on kasvanut korkeakoulukentällä, mikä näkyy sekä rahoittajien että julkaisijoiden vaatimuksissa tutkimusaineistojen avaamiselle. TKI-toiminnan näkökulmasta tämä voi aiheuttaa haasteita, sillä hankkeissa käsitellään usein luottamuksellista tietoa. Tällaista tietoa ei voi jakaa kolmansille osapuolille sellaisenaan tai välttämättä ollenkaan.

Esityksessä käsitellään aineistonhallinnan roolia TKI-toiminnan avoimuuden kehittämisessä ja käytännön kokemuksia niin B2DROP-palvelun käyttöönotosta kuin datakatalogin kehitystyöstä.

Jaripekka Turtiainen
Digi- ja väestötietovirasto

DVV:n tarjoaa pilvestä sähköistä leimaa, jota voi hyödyntää mm. digitaalisten asiakirjojen ja datan suojaamiseen.

Anu Turunen
Tampereen yliopisto

Esityksessä esitellään Tietohallinnon palveluluettelon uudistaminen asiakaslähtöiseksi -projektin kevään 2023 pilotin etenemistä ja tuotoksia, sekä projektin etenemistä. Lisäksi esitellään pilottivaiheen havaintojen perusteella muotoiltua sähköisten palveluiden vielä kehitysvaiheessa olevaa muotoilukonseptia. Esityksessä kuvataan mallin ja uuden toimintatavan lähtökohdat, onnistumiset, haasteet ja havaitut kehittämiskohteet.

Sampo Tyllilä
Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haaga-Helian Efecte-palvelunhallintajärjestelmän heinäkuussa alkaneen tekoälyominaisuuden (Efecte Virtual Coach) määritykset, käyttöönotto ja kokemukset.
 
Esityksessä käydään läpi:
 
1) Lyhyt tiivistelmä Haaga-Helian Efecte-ympäristöstä (mitä ominaisuuksia käytetään, ketkä käyttävät, jne.)
 
2) Virtual Coach
– Miksi haluttiin ottaa AI-avustaja käyttöön?
– Käyttöönottoprojektin yhteenveto
– Käytännön kokemukset ja tulevaisuuden suunnitelmat

Juho Uski
Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Miten Haaga-Heliassa hoidetaan ohjelmistopaketointi ja jakelu, eri paketit, eri tahti, pakettien sisältö, syy eri käyttöjärjestelmien jne. käyttöön kussakin paketissa.
 
Esitellään WDS-järjestelmästä migraatiota MDT-pohjalle ja Windows 11 migraatioon varautumista. Sivutaan ohjelmistopaketoinnin vuosikelloa.

Eeva Nyrövaara
CSC – Tieteen tietotekniikan keskus Oy

Suomessa on rakenteilla uusi tutkimuksen datan hallinnan viitearkkitehtuuri korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten yhteistyössä. Työtä tehdään OKM:n asettamassa Tieteellisen laskennan ja datanhallinnan yhteistyöryhmässä (YTF). 
 
Tavoitteena on tukea TKI-toiminnan ja sen datan hallinnan vaikuttavuutta muodostamalla yhteinen tavoitetilan kuvaus ohjaamaan tarvittavien toimintojen ja palveluiden kehitystä. Jaettu tilannekuva edistää panostusten vaikuttavuutta, palveluiden käyttäjälähtöisyyttä ja yhteistyötä datan hyödyntämisessä.
 
Tässä esityksessä esitellään tutkimuksen datan hallinnan tilannekuvaa, ja tarjotaan osallistujille mahdollisuus kommentoida nykytilaa ja tavoitetilaa 2023.